Kesältä, tietenkin. Raudaskylässä se tarkoittaa koivuja, tuulta, pellon tuoksua. Ja joskus, maalla kun ollaan, myös lannan hajua. Kun olin noin 11-vuotiaana ensimmäisellä musiikkileirilläni täällä, muistan, miltä tuoksui asuntolassa, Lamellissa. Se oli sekoitus uutta ja vanhaa tapettia, puhtaita liinavaatteita, ikkunasta tulevaa alkukesän vihreyttä. Vaikka jännitti ihan vietävästi, omaan huoneeseen asettuminen leirikaverin kanssa oli hauskaa. Ihan oma huone! Sello sängyn päätyyn, nuotit pöydälle, kesäkengät riviin ja menoksi.
Houkutteleva, kotoinen tuoksunsa oli tietenkin ruokasalissa. Hyvää ruokaa ja välipalaa oli musiikkileirillä tarjolla paljon ja usein, niin kuin edelleenkin. Kioskin ykkönen oli kolakarkkien mieto sokerinen tuoksu. Musiikkileiri tuoksui myös uimareissulta, saunalta, konserttisalilta, kuumalta, auringon ja nuottien hajuiselta soittotunnilta. Ihanalta.
torstai 15. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)